Juhlien jälkeen muutuin kurpitsaksi

Sonja täytti kunnioitettavat 7 vuotta 1 lokakuuta, ja kun vihdoin Sveitsin laki (pitäähän sitä tässäkin asiassa joku Ordnung olla ettei kaikenlaiset Ausländerit lävistä, herraties, vaikka 6-vuotiaiden korvia...) salli, sai reiät korviin ja niihin ensimmäiset oikeat korvikset. Minun puolestani oltaisiin voitu vielä odotella, mutta toimitus kävi varsin kivuttomasti - tyttö ei ehtinyt vinkaistakaan - ja on nyt valtavan ylpeä. Ja sitten saatiin kakkua. Viime sunnuntaina meille tuli kylään 15 Sonjan lähintä ystävää - miksi ihmeessä nimenomaan Sonjan juhlat aina karkaavat ihan kokonaan käsistä? - ja kellarin monitoimitilasta (kodinhoitohuone/nyrkkeilysali/musiikkihuone) väsättiin disko. No, onpa vastaisuudenkin varalta peilipallo ja värivalot katossa. Juhlien jälkeen isäntäväki oli vähän nuupallaan. Ehkä viikon jenkkireissullakin oli osuutta asiaan.

Muksut ovat nyt syyslomalla, ja kuin tilauksesta tänään iski yllättävä helleaalto (kuuluisa Föhn-ilmiö?). Aamupäivän maatilareissun jälkeen olemme jälleen kellarissa, nyt kuumaa paossa. Oli kyllä hienoja kurpitsoja, ja järjettömän paljon. Jos ehdimme, menemme marraskuun alussa katsomaan kuinka isoimmista niistä kaiverretaan veneitä - tulossa on kuulemma kurpitsallamelontakilpailu. Mutta sitä ennen käydään Lontoossa.