Koulutie on kuuma

...ja vaikka siellä ei enää valitettavasti kuulla leijonien karjuntaa tai ihailla englantilaisten puutarhurien taidonnäytteitä, vastaan voi sen sijaan tulla metsäkauris (kuten tänään) ja matkalta löytyvät kukat, omenat ja luumut voi poimia mukaan. Ihan käsittämätöntä mutta koulureissulle on helteen takia päästy kävellen tai pyörällä vain aamulla, yli 30 asteen helteessä iltapäivällä liikutaan vain hyvin ilmastoidulla autolla ja liike suuntautuu yleensä kohti uimalaa.

Ihmeen reippaasti ja rauhallisesti muksut tuntuvat tämän uuden alun ottavan. Ja mikä ettei - luokat ovat pieniä (12-14 lasta), ruoka on hyvää, kaverit kivoja ja opettajatkin tuntuvat kelpaavan. Saa nähdä mitkä ovat tunnelmat viikon lopussa. Nyt yleisarvosana on yhtä hyvä kuin Lontoon koulussakin, mutta Sonja arvostaa erityisesti sitä että täällä pojat eivät jahtaa välitunnilla.

Hyvä loma, loistava loppu

Kahteen viikkoon kotimaassa saatiin mahtumaan vaikka mitä: sukulaisia, ystäviä, mökkeilyä (laituri ja huussi saivat saunamökin tuntumaan jo ihan asuttavalta - kiitokset työväelle!), Linnanmäki ja jopa ripaus luksusta Helsingissä. Kun pojat rautahannuilivat mökillä, Sonja kävi keisarillisella kalastusmajalla Langinkoskella ja ajoi K-formuloilla päivän kovimman kierrosajan (osittain ihan radallakin). Vanhojen kavereiden tapaaminen lämmitti erityisesti, ei sitä millään uskoisi että lukioajoista on jo muutama vuosi vierähtänyt. Pää oli lopulta ihan pyörällä kaikesta riemusta ja paluumatkalla oli ihan mahdotonta sanoa minne ikävöimme eniten. Onneksi Zürichiin paluu ei varsinaisesti tehnyt kipeää (on muuten vähän erilainen lentokenttäelämys kuin Heathrowlla). Kävimme jo tutustumassa uuteen kouluun ja tänään on pakkailtu reppuja, mutta tästä lisää myöhemmin. Tänään on ennen kaikkea on nautittu helteestä Zürichjärven rannalla Tiefenbrunnenin uimalassa. Kamerassa ei vaan ihan optiikka riitä näyttämään että kyllä tuolla taustalla on vielä vuorilla lunta. Ihan mieletöntä.