Syksy ja siltä tuntuu

Tunnelmat ovat olleet kovin haikeat sen jälkeen kun Isomamma - Teron äidinäiti - kutsuttiin meiltä pois, vaikka hän itse olikin valmis lähtemään. 'Niitä harvoja ihmisiä joista ei ole kuin hyvää sanottavaa' oli Teron lievästi nihilistinen mutta täysin todenmukainen muistelo.

Muuten syyslukukausi etenee kuin juna: aamulla Tero katoaa hämärään ja päivän valjettua me muut koulutielle, luen tenttiin ja yritän pitää järjestyksentapaista, sitten muksut leikkipuiston kautta kotiin, laitetaan ruokaa ja tehdään läksyt, ja taas on viikko mennyt. Sandlerit kävivät vuosittaisella syysretkellä meitä riemastuttamassa. Juututtuamme ihmissumaan Lontoon virallisissa nähtävyyksissä päädyimme nauttimaan Marylebonen paljon sivistyneemmistä suloista - markkinoista, leikkipuistosta ja pikkukaupoista. Leivoskaupan ikkunaan taisi jäädä nenänjälkiä. Arkipäivien ilo on edelleen ehkä maailman mahtavin koulumatka läpi Regent's Parkin.

Koulu, työ ja kodinsisustus

Koulu alkoi viime viikolla ja nyt alkaa Teemulla olla jo läksyjäkin. Teemulla on uusi ope, amerikkalainen, ja Sonjan luokalle tuli paljon uusia lapsia. Uutuuksista huolimatta ero viime vuotiseen kärvistelyyn on dramaattinen: kumpikin pomppii muina muksuina aamulla kouluun ja iltapäivällä saa hakea reippaat lapset puistoon ja kotiin. Tero käytti lapset lauantai-iltapäivänä työpaikallaan, jossa nähtiin niin paljon tietokoneita että Sonja 'melkein pyörtyi'. Lastenhuoneesta alkoi loppua tila kun piti saada kirjoituspöydät läksyjä varten, joten hankimme sinne myös kerrossängyn. Sonjan alakerran ahdistusta helpottaa sängyn reunoihin kiinnitetty teltta, ja Teemu on luvannut olla putoamatta päälleen yläkerrasta.